Ihmissuhteissa kemiat ja kommunikointikyky, viestinvälittämisentaito on ratkaisevaa. Eräille viestiminen uskottavasti on synnynnäistä. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että henkilö itse tuntisi itsensä uskottavaksi, koska palaute on liki aina minimaalista.

Kulttuuriimme on viime vuosiin saakka liittynyt pidättyvyys, jota monet kansanperinteen sananlaskut tukevat. Ei ole pidetty tärkeänä tuoda asioita esille julkisesti. Ennen aikaan kylässä oli yksi auktoriteetti, opettaja, joka piti puheet. Toinen taisi olla isäntä, joka johti maamiesseuraa. Kirkonkylän pappi lienee vahvin aikansa vaikuttaja. Tuohon maailman aikaan tiedonvälitys oli niukkaa ja siksi auktoriteetit käyttivät melkoista valtaa, jopa mielivaltaa. Nyt he kaikki ovat syrjässä tavalla tahi toisella, ovat kuten rivi-ihmisiä kuten me tavalliset pulliaiset.

Tietoyhteiskunta muuttaa asenteitamme. Sanomamme välittyy näin sähköisesti ilman kemioiden vaikutusta. Kun persoona ei ole läsnä, jäävät jäljelle sanat. Niistä esteistä ;-). Mitenkä mahtaisi käydä, jos näkisit kirjoittajan, jonka juttu oli "sikahyvä", mutta kemiat eivät pelaisi (yäk).

Kielioppiin tiukasti nojaavat törmäävät esteisiin huomatessaan virheitä. Eri ikäryhmään kuuluva tunnistaa sanavalinnoista itselleen sopimattoman. Pintaliitäjälle saattaa olla vaikeaa sukeltaa mielen pinnan alle. Ja luettelo jatkuisi vaikka kuinka pitkään..... Ongelmana on, suuresta tietotulvasta johtuen, sanottavansa kuuluville saaminen.

Tärkeämpää lienee pohdiskella ja puntaroida. Sitähän me tässä teemme. Jos joku lukee ja kommentoi, näkökulma saa uusia mahdollisuuksia laajeta tai jämähtää paikalleen.