Huikean hienoa! Lunta tuli kerrankin talven verran. Kolalle on riittänyt tehtävää ja illalla pihalumia kasatessa pohdin, mitä siitä voisi loihtia. Lapsenmielisyys pukkaa pintaan ja loppuviikolle ennustettu lauha sää siirtää ajatukset lumirakenteluun.

Mietin suurta lumilyhtyä, liukumäkeä, lumilinnaa.... Olisi penskoille ihmettelyä.

Neljän viiden ikäisenä asuessani Ruotsissa, muista erään talon pihalla pilkkopimeässä loistaneen lumilyhdyn. Kotimatkalla potkukelkan kyydissä kuuntelin ketun ääntä ja äidin rauhallista selostusta äänen alkuperästä. Silloin kuu loisti valoa muuten pimeälle tielle.... Muistoja. Lumilyhdystä. Kelkkailusta. Pimeästä. Ja mukavasta matkustamisesta kelkan kyydissä.