Parhaillaan Helsingissä on suuri ETYJ-kokous, jossa euroja palaa. Samaan aikaan eri puolilta kotimaata kuullaan YT-kokouksista, joissa ovat kyseessä työpaikat ja ihmiskohtalot. Neuvottelut heijastuvat työntekijän koko lähipiiriin. Onneksi ei aina.

Yksilön joutuminen pelinappulaksi on usein pakon sanelemaa, mutta myös näköalattomaan ajatteluun perustuvaa. Kuvittelumme siitä, että johtaja olisi jotenkin viisaampi, on harhaa. Siihenkin ammattiin moni on ajautunut ilman kummempia ansioita, sattumalta. Siitä on useita kokemuksia. Johtaja tekee päätöksiä numeroiden perusteella ja itkee samoja krokotiilin kyyneleitä kuin kuka tahansa meistä.

Saneeraajan ja yt-neuvottelijan osa ei ole kadehdittava. Puhuttaessa tehostamistoimista, näkemys jääkin usein numeroiden varaan. Jälkiviisastelussaan suuria bonuksia keränneet pomot eivät tule ajatelleeksi niiden bonusten, jos ne olisi jätetty yrityksen kehittämiseen, vaikutuksia hädän tullen. Oma napa kun on lähinnä. Niin se on työntekijälläkin, mikäli on uskominen esimerkiksi nyt niin suuressa hädässä olevan puunjalostusteollisuuden koneenvalvojien liksoihin.

Ankeampia aikoja on luvassa, mistä kielii erään tilaston mukaan yli 50 000 henkilön joutuminen yt-neuvottelujen piiriin.