Aamupimeässä törmäsin uteliaaseen valkoturkkiseen ja matalajalkaiseen pörröhäntään. Naaliin. Ihan tulin hyvälle mielelle, kun utelias veijari jäi odottamaan lähemmäksi tuloani ja päivysti tien vierustalla. Liekö kyseessä sama yksilö, josta paikallislehdessä oli lukijan ottama kuva.

Tähdätessäni kulkuvalollani sitä kohti, se ei mitenkään reagoinut led-lamppuni valoon vaan katseli rauhallisesti minun ja koirani saapumista, kunnes - juoksi matalin jaloin vieressä kulkevan tien yli piiloon.

Kas veitikkaa. Hetken päästä se kurkisti sadan metrin päässä tien laidan heinikosta, olemmeko tulossa. Ja todeksi havaittuaan katosi jälleen. Näin Riihimäessä aamulla ennen viittä.