Iltapäivän kuulas pakkassää johdatti askeleni jo aamulla käymääni suuntaan. Nyt karpalonpoiminnan sijaan ulkoilutin koiraa Hatlamminmäen rinteillä, jota peittävät uskomattoman kauniin vihreät sammalikot. Suurten kivilohkareidenkin pinnalle on kertynyt vuosien saatossa kaunis pinta.

Kulkeminen rinteillä toi mieleeni mieltymykseni kallioihin, rinteisiin ja muistikuviini palasi Turun Aurajoen rantapenkereet, joissa oli merkintä veden korkeudesta vuosisadat sitten. Nyt muistikuvani toistui ja mietin, milloin mikin rinteen kerrostuma-alue on ollut veden alla. Niin on varmasti ollut.